Työnohjaus yllättää: vaikuttavuus näkyy nopeasti

Kuuntele blogi kirjoittajan puhumana Psykologipodissa!

Jokainen uusi työvuosi tuo mukanaan erilaista ajateltavaa, kuin edellinen. Muutumme itse, elämänvaiheemme siirtyvät uusiin uomiin ja kokemukset erilaisista työyhteisöistä ja -tehtävistä muokkaavat päivittäistä ajatteluamme. Työelämästä nauttiminen ja hankalampina aikoina jaksaminen ovat teemoja, joihin usein etsitään vastauksia vapaa-ajan puolelta. Jos voi siviilissä hyvin, on työn kuormitusta helpompi kantaa. Näin saattaa kuitenkin vahingossa sulkea ajatuksistaan pois toisen vähintään yhtä merkittävän vaikutusmahdollisuuden: kuinka valtavasti työpäivän aikana tapahtuviin tekijöihin voikaan itse vaikuttaa! Myös silloin, kun on vain pieni osa suurta organisaatiota. Omalle pystyvyydelle sokeutuminen, toivosta luopuminen ja kyynistyminen ovat uupumuksen merkkejä, joita vastaan työnohjaus on merkittävimpiä lääkkeitä – jo ennaltaehkäisevästi. Ruohonjuuritason mahdollisuuksille avautuu silmät, kuin verho vedettäisiin ratkaisujen edestä.

Suomen Työnohjaajat ry on hienosti tiivistänyt mitä työnohjaus on, mitkä ovat sen hyödyt, kenelle se sopii ja mitä ohjauksessa tapahtuu.

Työnohjausta toteutetaan yksilönä tai ryhmässä. Parhaimmillaan yksittäisellä työntekijällä on käytössään molemmat foorumit. Keskustelun sisältö löytyy yksilöllisistä tarpeista: tapaamiseen lähdetään avoimesti ja työnohjaaja auttaa kuulemaan teemoja ja nyansseja, joista ohjaudutaan olennaisen asian äärelle. Rohkeus rehellisyyteen löytyy yhtä lailla itseään kuin ryhmää kohtaan, kun sille on aika, paikka ja turvallinen ulkopuolinen tuki. Pintaan voi nousta asioita, joita ei olisi osattu ennustaakaan. Ilma raikastuu ja toimintakulttuuri muuttuu.

Työnohjauksesta voi löytyä ratkaisu niin konkreettisiin ja arkisiin pulmiin, kuin pitkän tähtäimen työssä viihtymiseen ja oman työtavan kirkastumiseen. Toimialasta riippuen teemat voivat kulkea monia polkuja:

  • ammattikasvattaja voi löytää toimivia rakenteita hektiseen päiväänsä, uusia sävyjä kohdata perheitä tai työtapoja, jotka lisäävät omaa iloa
  • yrittäjä voi nähdä uramahdollisuutensa laajemmin, sudenkuopat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin tai omien tunteiden ymmärtäminen vähentää ennakoimattomia muutoksia toimintakyvyssä
  • ammattimuusikko voi nähdä rutiiniensa, kilpailupaineiden, suoriutumisen ja yhteistyöverkoston merkityksen hyvinvoinnilleen, motivaation ja palautumisen keskinäisen yhteyden tai ehkä toimimattomien ajatuskehiensä tuhoavuuden luovuudelle

Työnohjauksen voima on usein siinä, että tapaamisen alussa kukaan ei tiedä, mitä tänään tulee tapahtumaan. Työtä tutkitaan, arvioidaan ja kehitetään, työrooleja hahmotetaan, kokemuksia tuuletetaan ja jäsennetään. Hyvästeltäessä näkökulma on aina avartunut.

Psykologi työnohjaajana

Työelämään on vakiintunut useita hyödyllisiä mentoroinnin ja coachauksen muotoja. Moni näkee rikkautena työnohjaajan taustakoulutuksen psykologina, sillä laaja-alainen ymmärrys esimerkiksi persoonallisuuden, temperamentin tai vaikka kiintymyssuhteiden merkityksestä työssä esille nousevissa kysymyksissä voi joskus olla olennaista. Työnohjaus voi olla ratkaisukeskeistä ja konkreettista tai vaihtoehtoisesti hyvinkin terapeuttista ja syväluotavaa.

Koulutetun työnohjaajan avulla onnistuu oman työelämän pilkkominen pienempiin osiin, joista alkaa hahmottua mitkä ovat itselle merkityksellisimpiä, haastavimpia, vähäpätöisimpiä tai innostavimpia vaikuttimia – sekä omia sokeita pisteitä. Näiden ratkaisukeskeisellä priorisoinnilla ei tavoitellakaan tärkeysjärjestykseen asettamista, vaan sen asian tunnistamista, johon tartutaan kronologisesti ensimmäisenä. Mikä on juuri minulle ensimmäinen, vaikka pieninkin asia, jota muuttamalla huomaisin vaikutuksen omassa voinnissani nopeasti?

Jumissa, jäässä, selkä seinää vasten?

Työvuosien vieriessä eteen tulee aina suunnittelematonta, yllättävää, lamaannuttavaakin. Joitain asioita ei ole mahdollista ratkaista ja pyyhkiä pois omin voimin, vaan elämän koronakriisien kanssa on opittava hengittämään kahdesti ja sitten pöyhimään suunnitelmia uuteen uskoon. Säännölliseen työnohjaukseen tottuneena pääsee nopeasti uudenkin tilanteen niskanpäälle, sillä omat voimat ja lahjat on jo tunnistettu, ja niitä osataan ottaa heti käyttöön.

Jos ei vielä ole löytänyt työnohjausta, on aina oikea aika lähteä kokeilemaan. Itseensä panostaminen ymmärretään nykyään viisaudeksi, ja työntekoa ajatellen on vaikea keksiä monipuolisempaa ja tehokkaampaa tapaa huoltaa ja virkistää itseään säännöllisesti. Maailman muuttumista ei kannata jäädä odottelemaan, sillä oman vaikuttamisen aika on juuri nyt.

Lukemattomiin yksilö- ja ryhmätyönohjauksiin osallistuneena – niin ohjattavana kuin ohjaajana – näen yleisimmin toistuvat teemat niin yleisinhimillisinä, että ne elävät alalla kuin alalla. Hyvin toiveikasta on ollut myös todeta, että täysin jumiutuneeksi tuomitut tilanteet eivät itse asiassa useinkaan ole sitä!

Milloin työnohjaukseen? Yksin vai ryhmässä?

Oikea aika työnohjaukselle on aina. Ennaltaehkäisevästi, säännöllisesti, kriisissä tai kokeilun vuoksi. Jos omassa työnteossa joku mietityttää, kannattaa työnohjausta kokeilla. Jos kokee omaan hyvinvointiin panostamisen tärkeänä, työnohjaus ei voi mennä pieleen. Työnohjauksen rakenteen voi suunnitella itselleen sopivaksi: yksin tai yhdessä, usein tai harvoin. Tapaamisen pituuden ja sisällönkin puitteissa on paljon liikkumavaraa. Työnohjaajan koulutuksella voi heittäytyä yhtä lailla toiminnallisiin työpajoihin kuin erilaisiin keskustelumuotoihin.

Työryhmässä, eli muiden ihmisten kanssa toimiessa tulee näkyviin samanlaiset ilmiöt meillä kaikilla, jo lapsiryhmistä asti: kuinka viihdyn joukossa, minkälaiseen rooliin olen ryhmässä hakeutunut/joutunut, kuinka minua kohdellaan, kuinka kohtelen muita, onko ryhmässämme arvostusta, eripuraa, epätasa-arvoa, minkälaisen työparin kanssa löytyy flow, mitä voimaa saan tiimistä, kuinka onnistun ryhmässä vaikuttamaan riittävästi omaan työhöni, mitä hyvää voin omalla toiminnallani lisätä yhteisössä ja kuinka se alkaa elää laajemmin tavassamme olla yhdessä. Ryhmän ilmiöt tapahtuvat usein siten pinnan alla, ettei niitä huomaa ajatella ennen kuin ulkopuolinen työnohjaaja niistä kysyy. Puheeksi voi nousta asioita niin yllättävistä näkökulmista, että hämmästys ja helpotus purkautuu yhteiseen huumoriin.

Samaan ryhmään kuuluvat ihmiset ovat aina henkilökohtaisesti täysin erilaisissa tilanteissa, niin työuraltaan, yksityiselämältään kuin persoonaltaan. Tämän ymmärtäminen yhteisen työnohjauksen puitteissa voi jo itsessään poistaa valtaosan ryhmädynamiikan paineesta. Saadaan jokaiselle lisää tilaa, kun sitä opitaan myös antamaan, eikä samasta tilasta tarvitse enää kilpailla.

Yksilösuoriutumista vaativassa ammatissa on työnohjauksesta merkittävä tuki, jota suosittelen hyvinkin varauksetta. Kun on kaikesta yksin vastuussa, on merkittävä helpotus säännöllisesti nojautua työnohjaajaan ja etsiä uutta näkökulmaa itsensä johtamiseen, innostuksen ylläpitämiseen, omien rutiinien ja viikkorakenteen viilaamiseen tai ihan vain oman taakan terapeuttiseen tuulettamiseen. Erityisesti huippusuoriutumisen psykologian ymmärtämistä edellyttävien prosessien, kuten ammattimuusikoiden työn ohjaaminen on merkityksellistä rinnalla kulkemista.